Pienen lomantapaisen alustukseksi on passeli aika kerrata kokemuksiani ensimmäisistä kuukausistani AtoZ Oy:n riveissä, yhtenä tuoreimmista AtoZtyypeistä. Aloitin nykyisen työni helmikuun lopulla. Olen tehnyt sen jälkeen kunnollisen syväsukelluksen asiakkaan projektimaailmaan, ja samalla olen ottanut tuntumaa työyhteisöni toimintamalliin – joka poikkeaa melkoisesti kaikesta aikaisemmasta työurallani.
AtoZ kertoo verkkosivuillaan, että yrityksen toiminnan perustekijöitä ovat tasa-arvo ja kaikinpuolinen avoimmuus. Tasa-arvo tarkoittaa tässä esimerkiksi sitä, että yrityksessä ei ole esihenkilöitä eikä alaisia, vaan kaikki ovat keskenään samalla viivalla. Kiintoisa asetelma, jota teki mieli päästä katsastamaan ja kokemaan.
Minulla oli entuudestaan parinkymmenen vuoden mittainen historia suuressa ja kansainvälisessä it-alan yrityksessä. Tuohon taustaan nähden AtoZ oli nyt mittasuhteiltaan lähes toisesta ääripäästä, ja tämä koski myös organisaatiorakennetta.
Haastattelut toimitusjohtaja Mikon, Iiriksen ja Riston kanssa olivat tiiviitä mutta leppoisia. Lopullinen palkkaamiseni vaati sen, että AtoZin väki löysi asiakkaan, joka haluaa ostaa osaamistani ja työpanostani. Projektinvetotehtävä kolahti kohdalle, ja AtoZin henkilötiedoissa komeilee yhdessä kehittelemämme tehtävänimike Project Artist. Ehkä tuo ennakoi sitä, että projektimaailmassa tulee eteen edelleenkin kaikenlaisia taiteilun paikkoja.
Missä se mahdollisimman flatti ja avoin organisaatio näkyykään? Rekrytointivaiheessa yrityksen koko henkilöstö äänestää, palkataanko uusi työntekijä. Jokaisella on mahdollisuus ilmaista kannatuksensa tai kielteinen mielipiteensä. Kukaan ei löytänyt meikäläisen kohdalla ainakaan mitään niin kriittistä että olisi nostanut varoituslippua pystyyn. Niinpä, tässä sitä olen ja koitan päästä sinuiksi uuden työyhteisöni kanssa.
Olen tottunut itsenäiseen työtapaan, eikä esimerkiksi pomon puute tuntunut ennakkoon mitenkään häiritsevältä. Nyt kun olen saanut jo vähän tuntumaa käytännön tasolla, omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys on tullut hyvin selkeästi esille ja ymmärretyksi. AtoZ-väki antaa työkalut ja alkuperehdytyksen – sen jälkeen baana on auki, ja kaikki tekeminen on pitkälti omasta itsestä kiinni.
Päivittäinen työ onkin todella itsenäistä ja ulospäin suuntautuvaa. Teen hommia asiakkaan projektissa, ja lähitiimini koostuukin asiakasyrityksen ja sen kautta myös loppuasiakkaan asiantuntijoista.
Olen mielessäni tunnustellut, onko siinä kenties merkittävää ongelmaa tai haastetta, että minulla ei ole omassa AtoZ-kotipesässäni omaa projektitoiminnan tiimiä tai vastaavaa – sellaista omaa pientä yhteisöä, jonka kanssa voisin jakaa juuri omaan työhöni liittyviä asioita ja etsiä apuja käytännön kysymyksiin. Tietynlainen vertaistuen tarve on olemassa, ja näitä keskusteluyhteyksiä pitää rakentaa yksilötasolla.
Tässä voi olla jotain keskusteltavaa AtoZin hallinto- ja muihin työryhmiin, joihin jokaisella AtoZtyypillä on mahdollisuus osallistua oman kiinnostuksensa ja innostuksensa mukaan.
Jos oman työnantajayrityksen toiminnan kehittäminen kiinnostaa, tässä paikassa se on ainakin selkeästi mahdollista. Se myös kiinnostaa, etenkin kun itselläni on myös pienimuotoista yrittäjätaustaa. Se on jo tullut selväksi, että AtoZissa odotetaan ja myös tarvitaan laajalti henkilöstön osallistumista kehittämistyöhön – oli se sitten hallintoa, myyntiä, markkinointia tai julkaisutoimintaa tai jotain ihan muuta. Minulla on tavoitteena sijoittaa tähän viidennes työajastani.
Sekin on jo itselleni tullut selväksi, että AtoZ tarjoaa todella avoimen näkymän meille jokaiselle siitä, mitä pienehkön, vielä vähän alle 50 työntekijän it-yrityksen käytännön elämä on. Hoidan itse omaa työtäni koskevan asiakaslaskutuksen ja näen suoraan, miten raha tässä kohdin liikkuu. Tulen siinä myös aina laskua laatiessani miettineeksi, että toivon mukaan asiakas on saanut tuollekin summalle kunnolla vastinetta. Jos ja kun asiakas niin kokee, töitä on ehkä luvassa sieltä jatkossakin. Ihan itse olen tästä vastuussa.
Näen kuukausittain firman laskutukset kokonaisuudessaan. Saamme myös taloustiimiltä kuukausittain infon kokonaislaskutuksesta ja ajantasatiedot siitä, miten talous tältä osin menee suhteessa suunniteltuun. Olemme siis hyvin ajan hermolla sen suhteen, miten yhteisöllämme menee.
Niin.. onpa minulla reaaliaikainen näkymä myös siihen, minkä verran firmalla on pankkitileillään rahaa. Yrityksen sisäistä avoimmuutta on sekin, että tiedän, paljonko kukin meistä saa palkkaa. Todella uudenlaisia ulottuvuuksia, joita työntekijöille on harvoin tarjolla.
Tämän kirjoitelman punainen lanka lienee hiukan häilyvä, pahoitteluni siitä. Nämä ovat enemmälti hajapoimintoja siitä, mitä olen kohdannut AtoZ-alkutaipaleellani. Havaintoja on paljon, mutta paljon on myös itselleni jäsentymätöntä sen suhteen, mitä mikäkin havainto lopulta tarkoittaa ja merkitsee. Näistä noussee jatkossa mietitympiä pohteita sitä mukaa, kun kokemusta kertyy.
Nyt on pienen lomailun aika – en älynnyt tai tohtinut yrittää neuvotella itselleni kunnon kesälomaa. Mutta sopivilla joustoilla vapaatakin onneksi järjestyy. Tiukka mutta tiivistahtinen syksy on tulossa.
Sitä ennen nautiskelen vapaillani etenkin pyöräilyn iloista. Tähän siivitti työsuhdesähköpyörä, jonka hankin heti kättelyssä. Enkä ole katunut. Näistäkin kokemuksista kerron tarkemmin tulevissa blogeissani.
Hyvää kesän jatkoa ja leppoisia lomailuja!
Kirjoittaja: Juha Jäntti
