Ilmaston lämpenemisen rinnalla jatkuvasti kasvava energiankulutus on globaali ongelma ratkaistavaksi. ICT-alalla energiankulutus on kasvusuunnassa koska digitalisaatio on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana ja ihmiset käyttävät entistä enemmän digitaalisia palveluita. Koska laitteistoja ei ole ilman ohjelmistoja (ja toisinpäin), ohjelmistokehityksessä pitää tehdä suunnanmuutos helposta koodista takaisin optimoituun koodiin. Asiakkaidemme pitää ymmärtää jokaisen ohjelmisto- tai rautahankinnan kokonaisvaikutuksen merkitys.
Kolme vuotta sitten tehdyn arvion mukaan koko ICT-ala kuluttaa 10%, eli n. 2000 terawattituntia kokonaissähköntuotannosta, ja vuoteen 2030 mennessä kulutus on tuplaantunut. Vastaavasti Tilastokeskuksen mukaan Suomessa sähköä tuotettiin 66,6 TWh vuonna 2020.
Kuvakaappaus artikkelista Nature.com - How to stop data centres from gobbling up the world’s electricity
Viimeisen kahden vuoden aikana on ollut useampia globaaleja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet osaltaan digitalisaation energiankulutukseen. Koronapandemian aikana rajoitukset veivät ihmiset enemmän sähköisten palveluiden pariin ja sähköiseen viihdekulutukseen. Ja ne jotka pystyivät tekemään etätöitä tai -opiskelua, kasvattivat viestintä- ja yhteistyöalustojen kuten esimerkiksi Microsoft Teamsin ja Zoomin käyttömäärää.
Myös minä itse vaikutan tähän kulutukseen tekemällä etätöitä. Mutta minä ja kollegamme voimme yhtälailla vaikuttaa myös siihen, millaisia palveluita rakennamme asiakkaillemme tulevaisuudessa. Suuntaamme osaamistamme ja huomiotamme enemmän siihen, miten saamme rakentamamme järjestelmät toimimaan energiatehokkaammin samalla asiakkaidemme ydinongelmia ratkoen.
Uuden järjestelmän rakentaminen
Kun uutta järjestelmää lähdetään kehittämään, suurin osa fokuksesta kohdistuu ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien toteuttamiseen tutuilla työkaluilla ja tekniikoilla. Ihan alkumetreillä projekti sidotaan niihin teknisiin mahdollisuuksiin mutta myös rajoitteisiin, jotka saattavat muodostua myöhemmin kompastuskiviksi.
Mitä jos projektin alussa valittu infrastruktuuri, arkkitehtuuri ja käytetyt teknologiat kääntyvätkin kehittäjiä ja testaajia vastaan?
Pyytämättä ja yllättäen voikin olla teknologisen velan ja mahdollisesti tämän blogin teeman mukainen tilanne edessä, missä uusi digitaalinen tuote ei olekaan niin vihreää kuin aluksi luultiin. Asiahan ei tietenkään ole ihan näin yksioikoinen sillä alkuperäisen ongelman ratkaisu digitaalisella ratkaisulla voikin olla vihreämpi valinta kuin se mistä ollaan lähdetty liikkeelle.
Otetaan kuvitteellisena esimerkkinä kuriirille tarkoitettu reitinoptimointipalvelu, joka tarjoaa ajo-ohjeet ja järjestyksen mistä pisteestä liikutaan mihinkin polttoainekulutuksen ja päästöjen pienentämiseksi. Itsessään palvelu tarjoaa mahdollisuuden hiilijalanjäljen pienentämiselle ja tätä kautta voidaan sanoa että digitaalisuus on vihreää huolimatta siitä, miten palvelu on lopulta toteutettu.
Vai onko?
Valitettavasti näin se ei aina ole. Jos esimerkin tapauksessa palvelua on rakennettu “satalasissa” miettimättä tarkemmin lopputulosta, sieltä saattaa nousta ikäviä yllätyksiä esiin.
Ylimitoitetut infrastruktuurit ja jatkuvasti käynnissä olevat palvelut ovat ensisijaisesti energiasyöppöjä. Jos esimerkin tapauksessa kerätään tiheään erilaista dataa myöhempää analysointia varten, missä vaiheessa tiedon määrä alkaa vaikuttamaan merkittävästi energiankulutukseen?
Metriikoita yhdestä tuotantoympäristöstä yhden vuorokauden ajalta (Kuva: Jarkko Koistinaho)
Ylläolevasta kuvasta annan lukijoilleni pohdinnan aiheita:
- Mitä näet kuvassa?
- Mitä et näe kuvasta mutta haluaisit nähdä?
- Millaisia toimia tekisit kuvan perusteella?
Mitä voisimme tehdä toisin?
Energiatehokkaan ohjelmistokehityksen saralla voimme parantaa palveluiden toimivuutta jo alkumetreillä. Mitä enemmän voimme itse vaikuttaa teknologiavalintoihin, sen paremmin voimme tehdä sellaisia järjestelmiä jotka eivät tahattomasti kuluta energiaa.
Ymmärtämällä järjestelmän käyttötapoja ja kuormitusta voimme hyödyntää järkeviä teknisiä ratkaisuja jotka vaikuttavat palvelun energiankulutukseen. Vahvistamme kehittäjiemme ja testaajiemme “Tehokas koodi / testaus / järjestelmä” -mindsettiä sekä jaamme osaamistamme myös muille tahoille.
Jo olemassaoleville, uudistusta tarvitseville järjestelmille teemme alkuvaiheessa laaja-alaisen auditoinnin josta nostamme oleellisia kehityskohteita esiin raportin muodossa. Samalla pyrimme avustamaan asiakkaitamme kehityskohteiden korjaamisessa, energiatehokkuuden optimoinnissa ja annamme neuvoja eri haasteisiin.
DigITre 2022 messuilla heitin puheenvuoromme lopuksi haasteen yleisölle: Tehdään maailmasta parempi paikka rakentamalla energiatehokkaita ohjelmistoja.
Pääkuva: Kimmo Hakkarainen
