Olemme saaneet ohjelmistojen energiatehokkuushankkeemme pilottivaiheen virallisesti päätökseen. Nyt on aika hieman avata tärkeimpiä energiatehokkuusauditoinneista nousseita havaintoja ja niihin liittyviä suosituksiamme.
Pilottivaiheesta tuotantoon
Auditoimme yhteensä neljä erilaista järjestelmää, kaikki eri asiakkailta. Palvelujen koko vaihteli yksinkertaisemmasta yhden palvelimen monoliittijärjestelmästä suuriin globaaleihin ja kriittisiin pilvijärjestelmiin. Edustettuina olivat kaikki suurimmat pilvipalvelut eli AWS, Azure, Google Cloud. Asiakaspalaute oli kauttaaltaan todella positiivista, ja kykenimme löytämään merkittäviä säästö- ja päästövähennystoimenpiteitä jokaisesta järjestelmästä, sekä antamaan suosituksia joilla kehitysprosessia voidaan tehostaa ja sujuvoittaa. Hioimme ja täydensimme auditointiprosessiamme jatkuvasti pilottiauditointien edetessä.
Auditoinnissa tutustutaan asiakkaan järjestelmään monesta eri näkökulmasta. Asennamme järjestelmän rinnalle ensin päästömittarit, jonka jälkeen selvitetään mitkä pilvipalvelut tuottavat eniten kuluja ja mitkä eniten päästöjä. Havaintoja syvennetään haastatteluiden avulla ja koodia tutkimalla, ja samalla eri osa-alueet pisteytetään kehittämämme prosessin ja tarkastuspöytäkirjan mukaisesti. Lopulta meillä on monipuolinen kuva järjestelmästä ja suosituksia, joilla energiatehokkuutta parannetaan, ja joilla pienennetään päästöjä sekä palvelinkuluja.
Mikä maksaa?
Löysimme säästöpotentiaalia palvelinkuluissa yhteensä 120 000 euron verran vuositasolla. Esimerkkejä löydöksistä:
- Käytössä oli tarpeettoman kalliita ja järeitä virtuaalikone- ja tietokantapalvelimia. Pienehköllä optimointityöllä riittäisi pienemmät ja edullisemmat instanssit, kuitenkaan tinkimättä asiakkaiden SLA-vaatimuksista
- Palvelinklusterin skaalauksen tehostaminen, eli palvelun käynnistymisen nopeuttaminen, jolloin pienen kuorman aikana riittäisi pienempikin määrä instansseja ilman ylivarautumista
- Ajossa oli hyvin matalalla käyttöasteella olevia palvelimia, joita pystyisi varsin helposti siirtämään pienemmän instanssikoon palvelimelle
- Käynnissä oli virtuaalikoneita, jotka eivät ollut olleet pitkään aikaan käytössä, joten ne tulisi sammuttaa
- Osoittautui, että Redis-palvelusta voidaan luopua ja hyödyntää jo olemassa olevaa SQL-tietokantaa, jolloin kulut pienenevät, arkkitehtuuri suoraviivaistuu ja ylläpitotyö sujuvoituu
- Jos tietokantapalvelimen kuormitus oli tasaista ja ennustettavaa, suosittelimme siirtymistä edullisempaan provisioned-laskutusmalliin on-demand -laskutuksen sijasta
- Kaikissa palveluissa joissa mahdollista, ja joissa käyttöä voidaan ennakoida, etukäteismaksujen hyödyntäminen 1 tai 3 vuodeksi (reserved instances & savings plan), millä saadaan merkittäviä säästöjä
- Päällekkäisten konesalipalveluntarjoajien karsinta ja keskittäminen vain yhteen tarjoajaan
Miten päästöjä pienennetään?
Auditoinnissa luomme kattavan arvion siitä, minkä verran järjestelmän käyttämät eri palvelut tuottavat CO2e-päästöjä. Käytämme tähän vähintään kahta toisistaan riippumatonta työkalua, ja analysoimme tulokset. Järjestelmästä riippuen, merkittävimpiä päästöjä tuottivat mm.
- Tietokannat
- Virtuaalikoneet
- Hakupalvelut (OpenSearch)
Esimerkki: AWS-palveluista CO2e-päästöt tonneja/kk
Yllättyneitä olivat…
Haastattelujen aikana kävi useammankin kerran ilmi, että teknisillä asiantuntijoilla oli usein jo varsin hyvä intuitiivinen käsitys ainakin joistakin sellaisista järjestelmän osista, joissa tehottomuutta ilmenee, vaikka kykenimme löytämään myös heille uusia optimointikohtia. Kuitenkin asiakkaan omilla asiantuntijoilla oli tyypillisesti kädet täynnä työjonojensa kanssa, joten heillä oli varsin rajalliset mahdollisuudet ehtiä arvioimaan erilaisten vaihtoehtoisten optimointitoimenpiteiden ja parannusten vaikutuksia tai niihin vaadittavaa työmäärää ja investointia.
Lopuksi
Parhaimmillaan auditointiprosessi oli opettavaista molemmille osapuolille, kun erilaisia vaihtoehtoja punnittiin yhdessä, ja haastoimme nykytoteutuksen yksityiskohtia samalla tutkien ja keskustellen. Suosituksiin vaikuttaa sekin, millaista käyttöä järjestelmälle arvioidaan tulevaisuudessa olevan, ja onko esimerkiksi nykyarkkitehtuuri tulevan laajenemisen esteenä, mistä seurasi myös mielenkiintoisia ja hedelmällisiä keskusteluja. Usein nopein ja helpoin ratkaisu ei ole energiatehokkain, ja erilaisia vaihtoehtoja joudutaan puntaroimaan jotta löytyisi sopivin tasapaino liiketaloudellisten tavoitteiden ja esim. teknisen velan suhteen.
Työ energiatehokkaiden ohjelmistojen parissa jatkuu aktiivisena. Olemme kouluttaneet sisäisesti koko tiimimme, millä varmistamme että energiatehokkuusnäkökulma tulee huomioitua kaikkien #AtoZtyyppien työssä, oli se sitten ohjelmistojen suunnittelua, koodaamista, testaamista tai projektinhallintaa. Tulevaisuudessa tulemme laajentamaan koulutustarjontaa myös muille organisaatioille.
Oletko miettinyt, kuinka paljon te maksatte turhasta palvelinkäytöstä? Lue lisää hankkeestamme sivuiltamme ja ota yhteyttä, niin autamme myös teitä selvittämään järjestelmänne nykytilan, ja löytämään tehokkaimmat ratkaisut!
